Matkamessutunnelmia 2023

Eilinen päivä meni Helsingin matkamessuilla! Tai itse messuilla päivästä meni vain murto-osa, matkoihin vierähti leijonanosa. Reissussa oltiin Riverian matkailualan opiskelijoiden kanssa; meitä ammattitutkintoa tekeviä oli mukana kolme opiskelijaa ja loput oli perustutkintolaisia. 30 opiskelijan lisäksi mukana oli kaksi opettajaa.

Matkanjohtajina toimi kaksi opiskelijaa ja matkan varrella kuulimme myös muiden opiskelijoiden etukäteen laatimia esittelyjä mm. Varkauden, Juvan, Mikkelin ja Heinolan kaupungeista. Lisäksi kävimme tutustumassa Visulahden vahakabinettiin ja maistuva lounas syötiin Lahdessa Sibeliustalolla.

Kuvia pääset selaamaan nuolinäppäimellä tai swaippaamalla.

Vaikka päivä venähtikin 19-tuntiseksi ja aikaa messuilla oloon jäi vain 3 tuntia, kannatti lähteä! Stooreja päivän annista voit katsoa täältä.

Näkyikö messuilla kahden vuoden tauko?

Matkamessut järjestettiin tänä vuonna kahden vuoden tauon jälkeen, ja joku kommentoikin, että tauko kyllä näkyi. Pohdinnassa oli, onko yleinen apaattisuus iskenyt messuihinkin näiden välivuosien aikana, kun tunnelma kuulemma oli latteampi ja näytteilleasettajia vähemmän ja vähemmän näyttävästi kuin aiemmin. Itse olin messuilla nyt ensimmäistä kertaa, joten vertailupohjaa minulla ei aiempiin vuosiin nähden ole.

Kontaktin ottamiseen kyllä kiinnitin huomiota. Kaupoissa ja kahviloissa arvostan asiakaspalvelua ja asiakaslähtöisyyttä, ja siksi Suomen ja Euroopan osastoilla oli omasta mielestäni jokseenkin kolkko tai kylmähkö tunnelma, kun näytteilleasettajat läheskään kaikilla ständeillä eivät näyttäneet aktiivisesti ottavan kontaktia messuilla kävijöihin, vaan vaikuttivat juttelevan lähinnä joko keskenään tai kännykkänsä kanssa. Jotenkin näytti, että oltiin jo nuukahtaneita messuista, vaikka takana oli vasta ammattilaispäivä.. tai sitten ei oltu vielä kunnolla käynnistytty ja otettiin vasta alkulämmittelyjä. ”En oikein saanut paljoakaan täältä irti”, kommentoi yksi messuosastolla kävijä. Tiiviimpi ja rennompi tunnelma mielestäni oli ns. Aasian ja Afrikan osastolla, missä oli lukuisia ystävyysseuroja ja matkanjärjestäjiä.

Voit katsoa reelsin myös suoraan Instasta täällä.

Pelastakaa Lapset ry:n ja lehtien myyjät kyllä kontaktoinnin Suomen ja Euroopan puolella tekivät hyvinkin innokkaasti 😀 Loppujen lopuksi näilläkin osastoilla oli paljon mielenkiintoista nähtävää ja mukaan tarttui esitteiden lisäksi kreikkalaisia tuotteita tuliaisiksi. Joku meidänkin ryhmästä sai päivitettyä omaa Euroopan lomamatkaansa saamiensa hyvien vinkkien avulla, joten messuilta sai ihan konkreettistakin hyötyä.

Vaikka ensivaikutelma messuhalliin saapuessa olikin melko laimea ja ajatukseni hieman ensimmäisiä osastoja kierrellessä oli, etten kolmituntista saa täällä kulutettua, tunnelma kuitenkin muuttui peremmälle astuessa ja lopulta aika ei riittänyt kaikkeen.

Luontomatkailu vahvana teemana Suomen osalta

Jo pelkästään Suomen osastolle olisi voinut laittaa aikaa huomattavasti enemmän kuin itse ehdin nyt tekemään.

Luontomatkailu oli hyvin esillä vaellusreiteistä ja erästelystä saariston tuotteisiin ja luksusmajoitukseen luonnossa. Allaolevissa kuvissa näet hieman tuota AuroraHut-majoitusta!

Lakeland oli alueena hyvin edustettuna, mutta Pohjois-Karjalasta ainoana kuntana mukana oli Ilomantsi. Ilomantsista oli nostettu esiin mm. sotahistoriallisten kohteiden rengasreitin, 150 kilometrin pituisen Sotatien, lisäksi kuvankaunis Möhkön kylä ja retkeilijöiden suosikkikohde Petkeljärven kansallispuisto. Ilomantsin matkailuyhdistyksen messupisteeseen pääset tutustumaan virtuaalisesti tästä linkistä.

Vaikka Suomen kohteisiin olisi voinut tutustua laajemminkin ja paremmin (puhumattakaan muista Euroopan kohteista), jälkikäteen harmitti, etten lähtenyt Aasiaa ja Afrikkaa kohti jo aiemmin, koska nyt aika ei siellä riittänytkään kaikkeen.

Mun lempparit: Aasia ja Afrikka

Kuten jo aiemmin kerroin, Aasian ja Afrikan osaston puolella tunnelma oli tiiviimpi ja keskusteluja syntyi useita. Tietenkin itsekin olin kiinnostunut täällä useasta eri kohteesta, joten toki sekin vaikutti asiaan, vaikka kyllä täällä aivan eri tavalla myös kontaktoitiin.

Tällä puolella olisi ollut kaikkea mielenkiintoista, ja jo pelkästään ystävyysseuroista täällä olisi ollut edustettuina mm. Suomi-Intia-seura, Suomi-Korea-seura ja Suomi-Kenia-seura, mutta kaikkialle en ennättänyt.

Aivan uusi tuttavuus minulle oli norjalainen parinsadan asukkaan Pykeija eli Bugøynes. Kuuban pisteen ihastuttavalta pariskunnalta ostin muutaman korun, Nepalin pisteellä ihastelin nepalilaista käsityötä ja kuulin heidän järjestämistä matkoistaan sekä keräsin esitteitä Japanista ja kasapäin Etelä-Afrikasta ja Namibiasta.

Suomi-Namibia-seuran ständi olikin aivan ensimmäinen, mihin messuilla suuntasin. Ilokseni sain kuulla, että ystäväni Dora, johon olen aikoinaan tutustunut Namibiassa, oli tulossa paikalle neljältä, joten ehdin häntä nähdä ennen viideltä bussille paluuta.

Tutustuin myös muihin seuran henkilöihin – ja liityin seuran jäseneksi vuosien tauon jälkeen uudelleen itsekin – sekä namibialaiseen Juliaan ja Suomessa kaksi vuotta asuneeseen Namibian suurlähettilääseen Charles Josobiin (ensimmäisessä kuvassa vasemmalla). Kuvien taustalla näkyy Koonono-matkatoimisto, joten vähän saattoi matkakuume puraista.

Matkailuvaikuttaja Veera Biancan somevinkit

Matkakuumeen puraisema on myös Veera Bianca. Päivien aikana useilla lavoilla on monipuolista ohjelmaa, ja me ehdimme kuuntelemaan Veera Biancan lyhyen luennon Ura matkailuvaikuttajana – vinkit ja oma tarina.

Matkailuvaikuttajana tunnettu Veera Bianca antoi vinkkinsä matkailublogeja ja somettamista varten Sustainability Square -lavalla. Yleisöä oli kerääntynyt runsaasti ikähaitariltaan nuorista vanhempiin.

Olipa mielenkiintoista kuulla matkailuvaikuttajan työstä ja matkailubloggaamisesta sekä poimia vinkkejä talteen. Heräsipä itselläkin (jälleen) ajatus matkailublogista!

Messujen paras anti

Kyselin päivän päätteeksi muutamilta opiskelijoilta, mikä päivän paras anti oli. Yksi sanoi, että loistava ja monipuolinen lounas, toisen mielestä keskustelut messuille tulleen opiskelukaverin kanssa, ja omasta mielestäni messujen paras anti ehdottomasti oli kohtaamiset ihmisten kanssa. Erityisesti mieleen jäi Kuuban osaston pariskunta, Nepalin piste sekä Namibian porukka.

Mitä jäin kaipaamaan

Ensimmäiset matkamessuni oli antoisa kokemus, mutta muutamaa asiaa jäin itse kaipaamaan. Kiertelemällä paikat kyllä varmasti löytyy, jos messukartasta ei hahmota tai löydä paikkoja, mutta itselleni tuli mieleen, voisiko paikalla olla niinsanottuja messuemäntiä, -isäntiä tai -nuoria, jotka toimisivat suunnannäyttäjinä, kävelevinä tienviittoina tai opastauluina. He voisivat antaa tarvittaessa hyvin lyhyen yleisesittelyn, mitä missäkin on ja suositella hyviä tärppejä ihmisten mielenkiinnon mukaan, missä käydä. Heiltä voisi kysellä ja he voisivat opastaa yleisestikin tai neuvoa, jos jokin tietty paikka ei omin avuin löydy. Heidän kanssaan voisi muutenkin vapaasti rupatella päivän teemaan liittyvistä asioista ja he ikäänkuin huolehtisivat, että kaikki viihtyvät. (Voi ideana olla hassu tai toteuttamiskelvoton, ainakin ruuhkapäivinä, mutta perjantaina oli kävijöiden puolesta todella väljää.) Jotkin selkeät opasteet tai opastaulut voisi olla myös paikallaan.

Vinkit messuilla kävijälle

Kokoan tähän loppuun vielä muutamia käytännön vinkkejä – voit lisäillä kommenttikenttään myös omiasi!

Takit ja kaikki ylimääräinen kannettava kannattaa jättää autoon, jos sellaisella paikalle tulee. Mukaan kannattaa varata vesipullo, koska vesipisteitä en ainakaan itse nähnyt; kahviloita ja ravintoloita kuitenkin on lukuisia, joten janoon (tai nälkään) messuilla ei kuole. Varaa kuitenkin käteistä mukaan! Onneksi itse sain Doralta rahaa kuubalaisiin koruihin, mutta myöskään muilla Kuuban ständillä olleilla ei ollut rahaa, joten he lähtivät etsimään messualueelta ottoautomaattia lippistä varten. Myös mielenkiintoisia kirjoja olisi ollut useilla ständeillä, mutta ne jäi ostamatta, kun en itse lähtenyt nostamaan rahaa.

Puhelin kannattaa ladata jo valmiiksi. Latauspisteitä toki on, mutta tuskin haluat tuhlata messuaikaasi puhelimen lataamiseen.

Vessoissa ei ollut yhtään jonoa!

Jälkiviisaana muistuttelen itselleni tulevia messuja varten, että olisi pitänyt kiertää koko messualue nopeasti läpi ja silmäillä, mitä kaikkea alueelta löytyy, ja vasta sitten keskittyä niihin mielenkiintoisimpiin kohteisiin. Näin kannattanee tehdä, jos aikataulu on tiukka, ettei aika mene ”turhiin” kohteisiin eikä jää harmittamaan, kun ei ehtinyt kaikissa mielenkiintoisissa käydä tutustumassa. Itselläni aika alkoi jo loppua, kun huomasin ns. Afrikka- ja Aasiaosaston jatkuvan vielä kauemmaksi enkä ehtinyt käydä esimerkiksi Australian ständillä lainkaan muuta kuin kuvan häthätää nappaisemassa.

Jos mahdollista, varaa messuille aikaa paljon ja älä pidä siellä kiirettä! Mielekkäintä olisi, jos käynnit voisi ajoittaa eri päiville.

Jos lähdet messuille kaverin kanssa, ota mukaan sellainen kaveri, kenen kanssa on samat mielenkiinnon kohteet. Itse kiertelin nyt enimmäkseen yksin, koska halusin mennä aivan fiiliksen mukaan enkä olla jarruna kellekään muulle, tai vastaavasti mennä toisen perässä paikkoihin, mitkä ei itseä niin kiinnosta.

Kannattaa tutustua ohjelmaan etukäteen ja ottaa selvää, millä lavalla mielenkiintoiset ohjelmat on ja missä lava sijaitsee, ettei käy kuten minulle: huomasin ohjelmalehtisestä liian myöhään, että jollain lavalla olisi ollut Namibiaan liittyvää juttua, enkä enää kyseistä lavaa koko kartasta löytänyt (myöhemmin kotona löysin, oli niin pientä pränttiä etten sitä messuilla kiireellä edes huomannut :D). Bongasin kuitenkin juuri meidän messuille tullessa afrikkalaistyyppistä musiikkia, tosin esitys loppui juuri kun paikalle päästiin (voit katsoa siitä pätkän tästä alta).

Mene messuille avoimin mielin, kysele, juttele, verkostoidu! Voisi olla hyvä idea ottaa käyntikortteja mukaan tai vaihtaa muuten yhteystietoja uusien kontaktien kanssa. Jos sinulla on esimerkiksi matkailuaiheinen blogi, jätä ihmisille blogin nimi tai osoite.

Kotimatkalla fiilisteltiin

12,5 tuntia herätyskellon aamulla soitua suuntasimme kotimatkalle. Bussissa oli aikaa fiilistellä päivän antia ja somettaa eri kanaviin 😀 Kotona oltiin 00.30. Vaikka päivälle tuli pituutta, mieli oli virkistynyt. Ihan kuin olisi matkoilla ollut! Ajokaverini totesi kodin lähestyessä, että olipa hyvä käydä päätä tuulettamassa, mutta mukava on palata kotiin.

Julkaissut Milaja

Olen paikallisopas ja kieltenopettaja itäisestä Ilomantsista, ja palveluni löytyvät Milajan matkat -sivulta milajanmatkat.fi. Toimin oppaanasi matkoilla Itä-Suomeen, kieliin ja hyvinvointiin!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: